Pari postausta sitten toivoin pohkeitteni kestävän.

Juoksin numerolappu rinnassa kahdeksan vuoden tauon jälkeen.

Vasen pohje kesti maaliin asti.

Matka oli neljännesmaratoni.

Vajaa kilometri ennen maalia oikeaan pohkeeseen iski viiltävä kipu.



Keli oli raskas helteen vuoksi.

Oli pakko hidastaa.

Reitti oli raskas nousuineen ja jyrkkine käännöksineen.

Hetken harkitsin pysähtymistä ja pohkeen hieromista.



Tapahtuma oli erinomaisesti järjestetty.

Juoksin kuitenkin maaliin asti.

Jospa vielä. Jos vain pohje paranee.

-gs